Livonish

Ass Wikipedia.
Gow gys: stiureydys, ronsee
Livonish
līvõ kēļ
Goll er loayrt ayns Yn Latvey
Ard Livonia (Coose Livonia)
Baase çhengey 28 Toshiaght Arree 2009, tra hooar Viktor Berthold baase.[1]
Kynney çhengey Ooralagh
Coadyn çhengey
ISO 639-1 gyn coad
ISO 639-2 fiu
ISO 639-3 liv

Ta Livonish (līvõ kēļ ny rānda kēļ) nane jeh ny çhengaghyn Finnagh 'sy chynney çhengey Ooralagh. T'ee ny çhengey lieh-vio va loayrit gys nish ec mygeayrt 35 loayreyderyn, as 10 jeu nyn loayreyderyn flaaoil.[2] Ta faggys-vooinjerys eddyr ee as yn Estoinish. She Livonia (Līvõmō) thalloo dooie ny Livonee, as t'ee ny lhie 'sy Latvey, ayns twoaie y lhieh-innys Kurzeme. Ta Livonee chynneeagh ennagh gynsee yn çhengey as ad jannoo eiyrtys yn çhengey y aavioghey, agh er yn oyr dy vel ny Livonee nyn mynlught, cha nel ram caayn ayn dys ymmyd y yannoo lesh y Livonish. Er y phabyr-naight Estoinagh, Eesti Päevaleht, hooar y loayreyder dooghyssagh jerrinagh, Viktor Berthold, baase er 28 Toshiaght Arree 2009. Myr nah çhengey, ta mygeayrt 20 loayreyderyn ny Livonish ayn.

Sheeanchoryssaghtys[reagh]

Breeocklyn[reagh]

Ta 8 breeocklyn 'sy Livonish:

Toshee Meanagh Cooyl
Doont i /i/ õ /ɨ/ u /u/
Lieh-ghoont ȯ /ʊ/
Eddyr e /ɛ/ [ə]1 o /o/
Foshlit ä /æ/ a /ɑ/
  1. Ta /ɨ/ gyn trimmid focklit magh myr [ə].

Foddee dy vel dagh breeockle liauyr ny giare. Ta breeocklyn giare screeuit myr ta soilshit magh 'sy taabyl; ta breeocklyn liauyr screeuit lesh macron ("¯") erskyn shen çheu heose jeh'n lettyr, myr sampleyr, [æː] = ǟ. Ta cronnalys er corys breeocklagh ny Livonish er son shellooderys stød, cosoylagh rish y Danvargish. Myr t'ayns çhengaghyn elley lesh y tro shen, t'eh er credjal dy vel y yindys shen ny lorg blass ardjey ny s'leah.

Corocklyn[reagh]

Ta 23 corocklyn 'sy Livonish:

Meillagh Feeacklagh Cleaoil Coghooysagh Sluggidagh
Stronnagh m /m/ n /n/ ņ /ɲ/ [ŋ]1
Bleaystagh neughooagh p /p/ t /t̪/ ț /c/ k /k/
gooagh b /b/ d /d̪/ /ɟ/ g /ɡ/
Screebagh neughooagh f /f/ s /s/ š /ʃ/ h /h/
gooagh v /v/ z /z/ ž /ʒ/
Craa r /r/ ŗ /rʲ/
Faggyssaght Meanagh j /j/
Lhiattagh l /l/ ļ /ʎ/

Ta /n/ çheet dy ve [ŋ] roish /k/ ny /ɡ/.

Abbyrlhit[reagh]

Ta'n abbyrlhit Livonagh ny chrosh-sheelragh ta mestey cairscreeu Latvagh as Estoinagh.

A/a, Ā/ā, Ä/ä, Ǟ/ǟ, B/b, D/d, Ḑ/ḑ, E/e, Ē/ē, F/f, G/g, H/h, I/i, Ī/ī, J/j, K/k, L/l, Ļ/ļ, M/m, N/n, Ņ/ņ, O/o, Ō/ō, Ȯ/ȯ, Ȱ/ȱ, Õ/õ, Ȭ/ȭ, P/p, R/r, Ŗ/ŗ, S/s, Š/š, T/t, Ț/ț, U/u, Ū/ū, V/v, Z/z, Ž/ž

Grammeydys[reagh]

Shennaghys[reagh]

'Sy 19oo eash, va 2,000 Livonisheyryn ayn; ayns 1852, cha row agh 2,394 Livonisheyryn faagit (Ariste 1981: 78). Chur ram taghyrtyn shendeeagh lesh baase çhengagh ny Livonish:

Abbyrtyn cadjin[reagh]

  • Hello! – Tēriņtš!
  • Bon Appetit - Jõvvõ sīemnaigõ!
  • Moghrey mie! - Jõvā ūomõg! / Jõvvõ ūomõgt!
  • Laa mie! - Jõvā pǟva! / Jõvvõ päuvõ!
  • Gura mie ayd! - Tienū!
  • Blein Vie Noa! - Vȯndzist Ūdāigastõ!
  • geddyn baase - kȭlmä
  • un – ikš
  • daa – kakš
  • tree – kuolm
  • kiare – nēļa
  • queig – vīž
  • shey – kūž
  • shiaght – seis
  • hoght – kōdõks
  • nuy – īdõks
  • jeih – kim

Sampleyr screeuit jeh'n çhengey[reagh]

Mustā plagā valsõ

Kubbõ āt tuļ immõr satunnõd mingizt.
Mustā lupāt um vȯrd tutkām jūs.
Nǟlgalizt nīelõb min mȯistõmõt rõkūd
Sigžtūļ käds ikš dadžā ja ūgõb.
Mitikš äb tō ku sa kēratõkst pǟgiñ:
Um jõvīst, až sāina pǟl kēratõd "A".
Võid stalažod arrõ, až sainõ äb sȭita -
Ma vāgiž set kītõb, ku jõvīst tīed sa
Ja tikkiž ja tegīž um lagtõd sin tōmi
Sīest, mis sinnõn tīemõst ja mis sinā võid.
Až suggõbõd suodād ja revolūtsijõd,
Siz nustām sīes pāikal. Pǟdõ ka mēg.
Až nai ikškõrd vāldiž ka mäddõn tīeb sillõ.
Īezõ palābõd sīlmad, kus pīegiļtiz irm.
Siz grumā touvõd mäd' āndabõd villõ
Ja kõzzist pīkstõbõd pimdõd joud.
Ni īdskubs himnõ mēg lōlam īe pierrõ,
Sīest mēi ta kāitsõb ja sīnda ka tōks.
Sīest lōlam mēg: "Julgizt ni, veļīd, tīe jūrõ!"
Täuds sidāms oppõrmīel põrāndõks.
Leb Valst āigastsadā võilõb se kāngaz,
Mustā ku loptõmõt mōīlmarūim.
Kuñš īebõd pandõkst, kūoõd ja kuodād,
Täddõn nagrõs muidlõb kūolõn pǟlū.
Focklyn liorish Tõnu Trubetsky

Imraaghyn[reagh]

  1. Ta Livonish currit er rolley myr çhengey ayns “gaue criticoil” ayns atlas by yerree jeh çhengaghyn t'ayns gaue as y lioar shen currit ry-cheilley liorish Sheshaght Ynsee, Oaylleeagh as Chultooragh ny h-Ashoonyn Unnaneysit - Latvee er moggyl
  2. ed. György Nanovfszky: Nyelvrokonaink, Budapest, 2000.

Jeeagh er neesht[reagh]

Claare lioaragh[reagh]

Kianglaghyn mooie[reagh]

Guirreyder Wikimedia
Ta lhieggan prowallagh jeh Wikipedia ry-akin ayns Livonish ec Guirreyder Wikimedia.